
Sanakirjan mukaan proem on johdanto, johdanto, esipuhe. Kun Marie Trohman (Fall Out Boyn kitaristin vaimo) ja Ashley Drost perustivat Los Angelesissa sijaitsevan suunnittelutoimistonsa vuonna 2017, he nimesivät yrityksen Proem-studio hatunnostona uusille aluille. ”Monet asiakkaat tulevat luoksemme etsimään uutta alkua suuren elämänmuutoksen jälkeen. Proem tuntui oikealta viestiltä – uuden luvun alulta”, Drost selittää.
Näin kävi Trohmanille ja hänen aviomiehelleen Joe Trohmanille, kun pariskunta muutti New Yorkista Los Angelesiin vuonna 2013. Trohmanien Los Felizissä sijaitsevan klassisen espanjalaistyylisen asunnon, joka rakennettiin vuonna 1929, remontointi oli yksi Proemin ensimmäisistä merkittävistä yhteistyöprojekteista. ”Joe ja minä halusimme tiettyjä asioita, kuten uima-altaan ja musiikkistudion, mutta halusimme myös yhdistää talon maahan merkityksellisemmällä tavalla. Kaikessa mitä teimme, pyrimme yhdistämään 1920-luvun lopun ja 1930-luvun DNA:n moderneihin yksityiskohtiin”, Trohman sanoo.
Marie ja Joe Trohmanin (Fall Out Boy -sarjasta tuttu) ruokasalissa Lindsey Adelmanin terraariovalaisimet roikkuvat 1700-luvun ranskalaisen pukkipöydän yläpuolella, jota ympäröivät Nickey Kehoe -tuolit. Valokuvaaja on Pieter Hugo.
Esimerkiksi olohuoneessa Trohman ja Drost korvasivat ylityöstetyn takkakehyksen ja takanreunuksen paljon virtaviivaisemmalla, valkoisesta kipsistä tehdyllä designilla. ”Siitä oli kosketeltu liian monta kertaa vuosien varrella, joten halusimme tuoda sen takaisin johonkin aikakauden arkkitehtuuria sympaattisempaan”, Drost sanoo. Vastapainoksi talon historiallisille rungoille he sisustivat huoneen 1900-luvun puolivälin aarteilla, joiden teosten joukossa olivat mm. Marco Zanuso, Joe Colombo, Paavo Tynell ja Gunnar Nylund. A Ludvig Filip Takkapeili huokuu juuri oikeaa antiikkisen ihanuuden tuoksua, kun taas nykytaideteokset Urs Fischer ja toiset pitävät toisen jalkansa tiukasti nykyhetkessä. Lalannelainen lammas – ”Se tuli Ukrainasta”, Trohman sanoo nauraen – kruunaa vuosisatoja kestäneen kokonaisuuden.
Sama herkkyys – vintage- ja nykyaikaisten esineiden selkeä rinnastaminen valkoisella kipsillä reunustetun aikakauden arkkitehtuurin rauhallisen taustan kanssa – ulottuu koko kotiin. Eteisessä kokeellisen teollisen suunnittelijan suunnittelema vääntynyt peili Christopher Prinz ja erikoinen 1960-luvun italialainen pyöreäselkäinen tuoli herättää lempeästi tunnelmaa perinteiseen espanjalaistyyliseen eteiseen. Ruokasalissa 1700-luvun ranskalainen pöytä on ympäröity Nickey Kehoe tuolit alla Lindsey Adelmanin terraariovalot, taideteoksineen Raymond Pettibon ja Pieter Hugo elävöittämään hienosäädettyä sekoitusta. Kelly Wearstler Graffito -taustakuva joka kattaa sekä sisäänkäynnin että wc:n Dieter Rams Yläsalin reunustavat kirjahyllyt ovat erityisen miellyttäviä kumppaneita arkkitehtuurille. 










Jotta vaikeasti tavoitettava rinteellä oleva tontti saataisiin hyödynnettyä paremmin, Proem palkkasi arkkitehdit Peggy Hsun ja Chris McCulloughin Los Angelesin yrityksestä. Hsu McCullough, jonka työhön kuului uusi uima-allas – valtava tehtävä, joka vaati 80–100 jalan pituisia kasseja ja paaluja –, uima-allasrakennus sekä portaikon ja kuistin yhdistävä elementti helpottamaan päärakennuksen ja uuden ulkoleikkialueen välistä siirtymää. ”Uusien lisäosien muodot ja materiaalit, uima-allasrakennuksen tiilikatto ja kaaret, portaikon rautakaide ja harlekiinitiilet sopivat talon olemassa olevaan kieleen”, Hsu selittää. Arkkitehtien kurinalainen muotojen ja materiaalien käyttö kuitenkin estää projektin muuttumisen kuivaksi historiallisen todenmukaisuuden tai pienen nostalgian harjoitukseksi. Kaikki tuntuu olevan sopusoinnussa nuoren luovan perheen rituaalien ja rytmien kanssa.
”Tuntuu hyvältä tehdä tämä projekti tässä vaiheessa elämääni”, Trohman päättää. ”Olen kolmekymppinen, minulla on kaksi lasta, ja minulla on pohjimmiltaan parempi käsitys siitä, kuka olen ja miten haluan elää.”
0 kommenttia